Etsijäkoirat etsivät hajutunnistuksen perusteella
Etsijäkoirat ohjaajineen ovat hajutunnistukseen ja erityisesti kadonneiden eläinten etsintään koulutettuja ammattilaisia. Koirien koulutuksen perustana on hajutunnistus. Hajutunnistuksen avulla koira etsii sen hajuista kohdetta, minkä koiran ohjaaja pyytää etsimään. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ohjaaja antaa etsijäkoiralle haistettavaksi kadonneen vaatteen, lelun, makuualustan tai mitä tahansa, missä on karkurin hajua. Hajulähteestä saamansa hajun perusteella koira etsii maastosta karkurin jäljet tai ilmoittaa ohjaajalle jos karkuri ei ole liikkunut kyseisellä alueella.
Etsijäkoira ilmaisee alueen, jolla karkuri liikkuu
Etsijäkoirat koulutetaan siten, että ne ilmaisevat karkurin kohteliaan välimatkan päästä. Jos etsijäkoira menisi suoraan karkurin luokse, karkuri lähtisi vain kauemmaksi pakoon. Kadonneet eläimet eräällä tapaa villiintyvät, eivätkä päästä vierasta etsijäkoiraa tai usein omaa ihmistäänkään ihan lähelle. On siis parempi, että etsijäkoira vie vain karkurin lähelle ja sen jälkeen karkuri houkutellaan luokse, loukutetaan tai otetaan kiinni muilla keinoilla. Kadonneet eläimet ottavat usein tietyn alueen reviirikseen. Etsijäkoirien lisäksi myös etsinnöissä apuna olevien ihmisten täytyy olla varovaisia liikkuessaan alueella, jolla karkurin epäillään oleskelevan.
Karkurin kiinniottaminen
Kun etsijäkoira on näyttänyt alueen, jolla karkuri on, on koira tehnyt työnsä. Tämän jälkeen vastuu siirtyy ihmisille. Kohtaan, jossa koira on ilmaissut karkurin, jätetään ruokaa ja jotain tuttua hajua, esim. omistajan paita. Koiran ja kissan houkutteluun käytetään myös grillaamista, jos se vain on mahdollista. Grillatessa ruoan herkulliset tuoksut leviävät kauas. Alueesta riippuen voidaan tehdä hajujälkiä, joiden avulla kadonnut eläin ohjataan ruokintapaikalle tai kotiin. Ideana on saada karkuri jäämään alueelle. Hyvällä tuurilla se jää odottelemaan omistajiaan ruokintapaikalle tai kävelee hajujälkiä pitkin kotiin. Jos näin ei käy, eläintä ruokitaan säännöllisesti samaan paikkaan ja kun se on oppinut ruokintapaikan, se voidaan yrittää loukuttaa tai ottaa kiinni muilla keinoilla.
Tehokas ilmoittelu on vähintään yhtä tärkeää kuin etsijäkoiran apu
Etsinnöissä ratkaisevan tärkeää on ilmoittelu. Kadonneesta eläimestä on ilmoitettava löytöeläinten talteenottopaikkaan, kunnan eläinlääkärille jne. Lisäksi omistajien/etsintätiimin on jaettava katoamisilmoituksia postilaatikoihin, lyhtypylväisiin, bussipysäkeille ja muihin julkisiin paikkoihin niin paljon kuin vain jaksavat. Ilmoitukset poikivat näköhavaintoja, jotka ovat etsinnöissä kullan arvoisia. Ilmoittelu on usein jopa tärkeämpää kuin etsijäkoiran apu.
Tilannekartoitus selvittää miten karkurin etsinnässä toimitaan
Teemme tilannekartoituksen aina kun saamme etsintäpyynnön. Mietimme tarkkaan miten juuri kyseisessä karkuritapauksessa kannattaa toimia ja mitä apua Etsijäkoiraliitto voi tarjota. Jos esimerkiksi alue, jolla karkuri liikkuu, on jo tiedossa, ei etsijäkoiraa enää tarvita. Silloin annamme ainoastaan neuvoja, mitä kannattaa tehdä eläimen kiinni saamiseksi ja tarvittaessa voimme lainata loukkua. Oli auttamisen muoto mikä tahansa, päävastuu etsinnästä on aina kadonneen eläimen omistajalla. Omistajien oma aktiivisuus onkin avainasemassa karkurin kotiin saamiseksi.