Etsijäkoiraliiton monivuotiseen kokemukseen pohjautuen alle on listattu tyypillisimpiä katoamistilanteita/-paikkoja. Karkaamisen ennaltaehkäisy on helpompaa kuin karkurin kiinniotto, joten kannattaa perehtyä vinkkeihin!

Koti- ja mökkipiha on kaikkien eläinten kaikkein yleisin karkaamispaikka. Suosittelemme pitämään eläintä yksin ulkona vain aidatulla pihalla tai kytkettynä. Etenkin kissatalouksissa suosittelemme verkottamaan tuuletusikkunat ja verkottamaan tai lasittamaan parvekkeet. Ikkunoista ja parvekkeilta tippuminen/hyppääminen on yksi kissojen yleisimpiä karkaamissyitä. Nykyään on myös ns. trackereita eli pantaan kiinnitettäviä seurantalaitteita, jotka on myös käteviä varmistuksia ulkoilijoille, niin pihalla kuin lenkillä. Jos onnettomuus tapahtuu, trackerin avulla näkee välittömästi seikkailijan sijainnin. 

Uusi vuosi ja muut ilotulitukset aiheuttaa vuosittain yksittäiset isoimmat karkaamispiikit, vuoden vaihteen ollessa vilkkain karkaamispäivä. Älä koskaan jätä eläintä yksin ulos jos on tiedossa ilotulitteita. Ulkoiluta hyvissä ajoin ja vain kytkettynä. 

Uusi eläin on aina alttiimpi karkaamiselle kuin vanhat perheenjäsenet. Uusi eläin yleensä tunne vielä ihmisiä tai elinympäristöään, kaikki eivät ylipäänsä ole tottuneet ihmisen kanssa sisätiloissa asumiseen. Uusi ystävä kannattaa alkuun ulkoiluttaa ekstrahuolellisesti: vain valvottuna ja joko "panta+valjaat ja kaksi hihnaa"-yhdistelmällä ja/tai valjailla, joissa on ns. jarrupala.

Hoitopaikasta karkaaminen ei ole ihan niin yleistä kuin luullaan, mutta selkeä riski. Eläin ei käyttäydy hoitajien kanssa kuten omien ihmisten kanssa. Hoidossa olevaa eläintä ei koskaan tule ulkoiluttaa vapaana tai jättää ulos yksin. Hoitoon jätettäessä hoitajan kanssa tulee käydä läpi miten toimia jos onnettomuus tapahtuu (pääseekö itse tai kuka pääsee auttamaan paikan päälle, ilmoitus välittömästi karkaamisesta jne.)