Kiivain mökki- ja lomakausi on alkamassa, mikä kasvattaa kadonneiden eläinten määrää. Heinäkuu on vilkkain eläinten karkaamiskuukausi.  Karkumatkalle lähtee paitsi koiria ja kissoja myös kilpikonnia, häkkilintuja, kaniineja, ja poneja.

Yksi yleisimmistä koirien ja kissojen karkaamispaikoista on oma mökkipiha. Eläimet saattavat lähteä hyvien hajujen perään tai jäädä kiinni kaulapannasta tai valjaista. Ympäristöstä voi myös löytyä metsästäjien loukkuja, lietekaivoja tms, mihin lemmikit voivat jäädä jumiin. Koirat voivat myös juosta kymmenienkin kilometrien päähän.

Ovien ja ikkunoiden auki pitäminen lisää karkaamisia. Esimerkiksi sisäkissat ja lemmikkilinnut karkaavat avoimista ikkunoista.

Kilpikonnia ja kaniineja otetaan ulkoilemaan rivitalojen ja omakotitalojen pihoille. Silmän välttäessä ne katoavat pensaikkoon tai koloihin. Esimerkiksi kilpikonna on paljon nopeampi kuin luullaan.

Hoitoon jätetyt lemmikit ovat alttiita karkaamiselle, koska ne saattavat lähteä etsimään omistajiaan, tai eläin käyttäytyy hoidossa yllättävällä tavalla. Esimerkiksi koirat eivät välttämättä tottele hoitajaa kuten omistajaansa. Kun lemmikki jätetään hoitoon, sen ei koskaan pidä antaa ulkoilla vapaana tai valvomatta. Hoitajien tulee myös olla tarkkoina ovien ja porttien kanssa, sillä etenkin hoidossa olevat eläimet ovat usein vä varuillaan ja livahtavat herkästi.

Karkaamisen ennaltaehkäisyn abc

  1. Ole varovainen ovien, porttien ja ikkunoiden kanssa.
  2. Älä koskaan anna hoitoeläimen ulkoilla vapaana.
  3. Aitaa koti- ja mökkipihat tai pidä eläin kytkettynä ulkona.
  4. Verkota tai lasita parvekkeet ja tuuletusikkunat.

Yleisin tapa etsiä karkuria on huonoin!

Jos lemmikki katoaa, ota yhteyttä Etsijäkoiraliiton neuvontaan 040 7248614 ja/tai katso ensiapuohjeet Etsijäkoiraliiton verkkosivuilta. Yleensä lemmikki saadaan kiinni Etsijäkoiraliiton ohjeiden avulla, ilman että avuksi tarvitaan karkurin paikallistavaa Etsijäkoiraa.

Huonoin vaihtoehto lemmikkien etsinnässä on valitettavasti yleisin: suurella porukalla eläimen nimeä huudellen aletaan etsiä sitä. Tämä vain pelottaa karkuria. Esimerkiksi koiria houkutellaan tehokkaammin jättämällä karkaamispaikalle ruokaa ja omistajan hajua sekä rauhoittamalla tilanne. Myös laputtaminen havaintojen saamiseksi on tärkeää.

Etsijäkoiraliiton neuvonta ratkaisee myös, milloin Etsijäkoiran käyttö lemmikin etsimisessä on tarpeen. Koulutettuja Etsijäkoiria on Suomessa kuitenkin vain 16,  joten aina ei koiraa ole saatavilla. Muun koiran kuin nimenomaan kadonneiden lemmikkien etsintään koulutettujen koirien käyttöä ei voi suositella, sillä se voi vain vaikeuttaa etsintöjä.

Lisätietoja: www.etsijakoiraliitto.fi,  Christina Kittelä, puheenjohtaja, puh. 050 414 0087